Kuvassa eturivissä vasemmalta: Pekka Honkanen, Frank Emmert-Streib, Merja Laine ja Mariella Särestöniemi sekä takarivissä vasemmalta: Jari Vuorinen, Peter Nyman, Tero Nyman ja Johan Bolsenbroek.
Pekka Honkanen, HippocrAItesin hallituksen puheenjohtaja ja yksi yhtiön perustajista, sairastui vakavasti 2,5 vuotta sitten. Kokemus paljasti hänelle potilaan näkökulmasta karun totuuden: kokonaiskuvan hahmottaminen omasta terveydestä on haastavaa – jopa terveydenhuollon ammattilaisille.
“Suomessa potilastieto on yhä hajallaan ja hoitotiimit käyttävät kallista aikaa tiedon etsimiseen. Hippo Terveystili kokoaa henkilön terveystiedon yhteen ja Hippo Klinikka tuo sen hoitotiimin käyttöön selkeänä näkymänä. Näin päätöksenteko nopeutuu ja hoito yksilöityy – juuri siihen suuntaan, johon EHDS-asetus meitä ohjaa”, Honkanen kuvailee.
Hippo Terveystili on yksilön hallinnoima, pitkän aikavälin tietoa sisältävä näkymä omiin terveystietoihin, josta yksilö voi suostumuksellaan jakaa olennaisia tietoja hoitotiimille. Hippo Terveystili sisältää markkinoiden kattavimman tietopaketin yksilön terveydestä. Ratkaisu on virallisesti rekisteröity sote-toimijoiden käyttöön Valviran A1-luokituksella. Lue lisää
Honkanen vertaa terveydenhuollon nykytilaa pankkialan kehitykseen. Siinä missä Open Banking -malli mahdollisti asiakkaille pääsyn eri pankkien tietoihin yhdestä sovelluksesta, Hippo Terveystili tarjoaa potilaalle yhden näkymän omiin terveystietoihinsa – yhteentoimivien järjestelmien, standardien ja sääntelyn mahdollistamana. Tavoitteena ei ole korvata olemassa olevia järjestelmiä, vaan yhdistää niissä olevat tiedot toimivaksi kokonaisuudeksi. “Käyttöliittymä on vain jäävuoren huippu. Varsinainen vaikuttavuus syntyy potilaan omasta, pitkän aikavälin terveystiedosta – siitä kokonaiskuvasta, jonka Hippo Terveystili tuo näkyväksi", Honkanen kuvaa.
HippocrAItesin ratkaisu perustuu ajatukseen digitaalisesta kaksosesta – yksilöllisestä terveystilistä, joka yhdistää potilastietojärjestelmien, terveyssovellusten ja älylaitteiden datan. Näin syntyy ajantasainen, kokonaisvaltainen näkymä yksilön terveydestä, jota potilas voi itse hallinnoida ja jakaa valitsemallaan tavalla. “Tämä on dataohjatun lääketieteen ydin: kun tieto on saatavilla oikeaan aikaan, hoito on nopeampaa ja vaikuttavampaa”, Honkanen täsmentää.
Sitran ohjelmajohtaja Markus Kalliola esitteli puheenvuorossaan Eurooppalaista terveystietoaluetta koskevaa EHDS (European Health Data Space) -asetusta, joka tuo EU:n alueelle yhteiset pelisäännöt terveystiedon hallintaan. Kansalaisille se tarkoittaa oikeutta nähdä omat terveystietonsa maksutta ja digitaalisesti. Terveydenhuollon järjestelmille asetus tuo pakolliset yhteentoimivuusvaatimukset ja mahdollistaa rajat ylittävän tiedonvaihdon.
Kalliola nosti esiin esimerkkinä myös Hippo Terveystilin, joka kokoaa potilaan terveystiedot yhteen näkymään yhteentoimivien järjestelmien ja standardien pohjalta – ratkaisu, joka konkretisoi EHDS:n tavoitteen yhtenäisestä tiedonhallinnasta EU:ssa.
EHDS kattaa sekä potilaan hoitoa tukevan ensisijaisen terveysdatan käytön että tutkimuksen ja innovaation toisiokäytön datan. Kalliola korosti myös Suomen aktiivista roolia EHDS:n valmistelussa ja toimeenpanossa, mukaan lukien TEHDAS2- ja VALO-hankkeet.
Diabetologi ja apulaisprofessori Merja Laine avasi puheenvuorossaan, miten diabeteksen hoitoa kehitetään hyödyntämällä ajantasaista ja yhdistettyä terveystietoa jatkuvan hoidon tukena. Laine esitteli Hippo Klinikan - ammattilaiskäyttöön tarkoitetun käyttöliittymän, jonka avulla hoitotiimit voivat seurata potilaan perustietoja, lääkityksiä, laboratoriotuloksia, diagnooseja ja allergioita lähes reaaliaikaisesti yhdessä selkeässä näkymässä.
Tällä hetkellä potilaan tiedot ovat usein hajallaan ja vaativat useita klikkauksia eri järjestelmissä. "Selkeä ja helposti saavutettava terveystietonäkymä tukee kliinistä päätöksentekoa, helpottaa hoidon suunnittelua ja vapauttaa aikaa potilaan kohtaamiseen sekä yksilöllisen hoidon suunnitteluun," Laine summaa.
Laine toimii HippocrAItesin lääketieteellisenä neuvontantajana ja johtaa DiabetesCare360 -Kehitysohjelmaa, jossa hyödynnetään terveystietoa diabeteksen hoidon vaikuttavuuden parantamiseksi.
Medics24:n toimitusjohtaja ja digitaalisten ratkaisujen kehittäjä Tero Nyman sekä TYKY-Klinikan hallituksen puheenjohtaja ja lääkinnällisten laitteiden asiantuntija Jari Vuorinen kehittävät yhdessä etä- ja työkykypalveluita yrityksille. Puheenvuorossaan he korostivat käytännönläheistä näkökulmaa terveydenhuollon digitalisaation ja etäpalveluiden kehityksessä.
Tekoäly analysoi laitteiden tuottamaa dataa ja nostaa esiin poikkeamat, jolloin lääkäri voi keskittyä olennaiseen. Tulevaisuudessa älykkäät ratkaisut tukevat entistä vahvemmin myös yksilön hyvinvointia. "Meillä tulee olemaan “digitaalisia terveyskavereita”, jotka tuntevat yksilölliset tarpeesi ja voivat esimerkiksi muistuttaa: ”Hei, rauhoita tahtia! Oletko muistanut syödä terveellisesti ja levätä tarpeeksi?”, Vuorinen kuvailee.
Nymanin mukaan terveydenhuollossa ollaan siirtymässä sairaudenhoidosta kohti terveydenhoitoa, jossa tavoitteena on ennaltaehkäisy ja hyvinvoinnin tukeminen. "Missiomme on tuoda maailmaan hyvää: terveempiä, tuottavampia työntekijöitä, jotka jaksavat myös työelämän ulkopuolella," Vuorinen täydentää.
Professori Frank Emmert-Streibin mukaan lääketiede on siirtymässä populaatiotason hoitomalleista kohti yksilöllistä, dataohjattua hoitoa, jossa laskennalliset menetelmät, populaatiobiologia ja potilasdata yhdistyvät lääketieteellisen tutkimuksen ja hoidon tueksi.
Tulevaisuudessa potilaita ei tarkastella enää yksittäisinä tapauksina, vaan osana suurempaa kokonaisuutta, jonka geneettinen, biologinen ja käyttäytymiseen liittyvä data voidaan yhdistää ja analysoida. "Tavoitteena on tunnistaa pienet, mutta merkitykselliset potilasryhmät, joille voidaan kohdentaa tarkempaa hoitoa ja seurantaa", Emmert-Streib sanoo ja havainnollistaa tekoälyn roolia käytännön esimerkillä: jos potilas kokee outoja oireita, tekoäly voi yhdistää tämän tiedon tuhansiin muihin tapauksiin ja ehdottaa hoitomenetelmiä, jotka ovat toimineet vastaavissa tilanteissa. Näin hoitoa voidaan kohdentaa nopeammin ja vaikuttavammin.
Digitaaliset kaksoset mahdollistavat virtuaaliset hoitotilanteiden simuloinnit, lääkkeiden ja hoitomenetelmien testauksen sekä hoidon pitkän aikavälin seurannan. Emmert-Streib kuvaa digitaalisia kaksosia maatuska-nuken kaltaisena mallina: ne koostuvat monista osista ja edustavat terveyden eri osa-alueita, kuten sydämen toimintaa tai lääkkeiden vaikutusta. Näiden avulla voidaan simuloida hoitovasteita ja tunnistaa rajoituksia. Tämä vie lääketiedettä kohti yksilöllisempiä ratkaisuja.
Emmert-Streibin puheenvuoro herätti tilaisuudessa keskustelua siitä, miten terveysdatan saatavuuden parantuminen tutkimuskäyttöön tulee vauhdittamaan yksilöllisen, dataohjatun lääketieteen kehitystä. Osallistujat nostivat esiin erityisesti EHDS-asetuksen roolin sekä sen tukemat käytännön ratkaisut: potilaskohtaiset tietonäkymät ja yhteentoimivat teknologiat.
Dosentti ja tutkija Mariella Särestöniemi esitteli puheenvuorossaan digitaalisten ja fyysisten kaksosten mahdollisuuksia yksilölliseen terveyden seurantaan.
Digitaaliset kaksoset ovat yksilöllisiä terveystietomalleja, jotka yhdistävät potilaan mittausdatan, terveystiedot ja arjen tarpeet. Niiden avulla voidaan ennakoida hoitovasteita, seurata sairauksien etenemistä ja räätälöidä hoitoa henkilökohtaisesti.
Fyysiset kaksoset ovat konkreettisia kolmiulotteisia malleja, jotka vastaavat potilaan anatomiaa. Niiden avulla voidaan testata realistisesti uusia lääketieteellisiä laitteita ja teknologioita jo suunnitteluvaiheessa sekä hoitomenetelmiä, ja seurata esimerkiksi syövän tai kallovammojen paranemista myös sairaalaympäristön ulkopuolella.
Särestöniemen monitieteinen tausta tutkimuksen, terveystieteiden ja teknologian parissa näkyy konkreettisissa ratkaisuissa, joita hän kehittää eri tutkijoiden kanssa Oulun yliopistolla yhteistyössä kliinikoiden kanssa:
Särestöniemi korostaa, että pelkkä teknologia ei riitä - yksilöllinen seuranta vaatii myös ymmärrystä kunkin käyttäjän yksilöllisistä ominaisuuksista. “Jokainen suunnitteilla oleva menetelmä ja laite käy läpi realistisen mallinnuksen erilaisia digitaalisia ja fyysisiä kaksosia hyödyntäen, jotta se toimii oikeassa potilastilanteessa,” Särestöniemi kertoo.
Lämmin kiitos kaikille Future Healthin puhujille ja tapahtumaan osallistuneille!
Tervetuloa Future Health -tapahtumaan jälleen vuonna 2026! Ilmoittaudu nyt ja varmista paikkasi – ne täyttyvät nopeasti. Pidämme sinut ajan tasalla ohjelmasta ja puhujista.
Future Health on HippocrAItesin vuosittainen tapahtuma, joka kokoaa yhteen terveydenhuollon ammattilaiset, sääntelyasiantuntijat ja teknologiakehittäjät keskustelemaan datavetoisen, jatkuvan ja yksilöllisen hoidon tulevaisuudesta.